Luonnon keskellä

..Kuurovaroitus!..


..Soma talonen CBG:ssa..

Ensimmäinen viikko meni hujauksessa. Odotan alkavaa viikkoa mielenkiinnolla, sillä alamme päästä jyvälle Frontrunnersista. Ryhmämme muodostui todelliseksi ryhmäksi jo alkumetreillä ja moni on samaa mieltä kanssani kun sanon, että tässä ryhmässä on mukava ja rento olla. Kaikki ovat eri taustoista, mutta meillä kaikilla on sama halu muuttaa sekä omaa että muiden elämää ja halu muuttaa maailmaa. Ryhmästämme on havaittavissa eri ihmistyyppejä, yksi tykkää tehdä listoja kaikesta mahdollisesta, yksi on tarkkailijatyyppiä, jotkut ovat varsinaisia jäynäntekijöitä, yms.


..Luokkamme. Tietokoneista huomaa että olemme nörttejä..

Castberggårdissa on lisäksemme Navigator- koulutusohjelma jossa nuoret voivat vuoden ajan kehittää itseään ja samalla miettiä itselleen seuraavaa koulutuspaikkaa tai työpaikkaa. Myöhemmin tulee olemaan myös joitakin viikkoja ja viikonloppuja kun CBG:ssa on eri ryhmiä opiskelemassa vaikkapa viittomakieltä tai puutöitä, jne. Meidän ryhmämme pääasiallisina opettajina ovat Filip ja Outi. Lisäksi Ole opettaa meitä aina perjantaisin. Näitten kolmen lisäksi meillä tulee olemaan vierailevia luennoitsijoita.

On mukavaa että täällä on monenlaisia ihmisiä ja ryhmiä joiden kanssa voimme vaihdella ajatuksia. He auttavat varmasti omalta osaltaan, ettemme kyllästyisi toisiimme ainakaan heti. :D Ruokaa saamme oikein hyvin; aamupalan, lounaan, kahvin+herkut, illallisen ja iltakahvit+kakut. Täytyy muistaa hyödyntää alueen urheilumahdollisuuksia etten palaa Suomeen palleroisena.

Viikon aikana olemme tutustuneet toisiimme ja paikkaan. Lisäksi vierailimme lähimmässä kaupungissa, Hedenstedissa. Sinne on kuuden kilometrin matka ja siellä ovat siis lähimmät sivistyksen merkit, kuten kaupat ja pankit. Meillä oli myös ensimmäinen ulkopuolinen luennoitsija. Simon Bak luennoi meille brändeistä, kuvista ja niiden identiteeteistä. Opiskelimme myös esiintymistaitoa Olen johdolla.

Perjantaina Castberggård hiljeni äkisti kun kaikki lähtivät pois, paitsi me Frontrunnersit. Saimme siis koko paikan kokonaan itsellemme! Kävimme saunassa ja muut ihmettelivät sekä kyselivät monia kysymyksiä saunakulttuurista. Kaikki selvisivät saunomisesta kunnialla.


..Castberggårdin päärakennus. Kuvassa ovat Chris ja Pamela..


..Pihapiirissä olevaa metsää..

Tuntuu todellakin että olemme liki luontoa, sillä täällä on näkynyt monenlaisia eläimiä siileistä sammakkoihin. Onpa täällä perhosiakin lennellyt vielä nyt. Täällä ilma onkin selvästi lauhkeampi kuin Suomessa. Iltaisin kävellessäni ulkona on todella ihanaa tuntea lämpöinen tuuli kasvoilla. Tuntuu kuin olisi etelässä! Omena- ja luumupuita on tullut vastaan. Ihan kuin me olisimme täällä vuoden kestävällä mökkireissulla :)


..Asumme näissä ihkuissa pikkutaloissa..


..Kuten kuvasta huomaa, olemme keskellä ei-mitään..

Ensimmäiseen viikkoon mahtui runsaasti informaatiota. Muun muassa meitä on jo valmisteltu tulevaan Ghanan matkaan. Tapasimme paljon uusia ihmisiäkin joten ei ihme että olimme kaikki enemmän tai vähemmän väsyneitä viikon päätteeksi. Onneksi viikonloput ovat olemassa! Viikonloppuna nukuttiin, syötiin hyvin, ulkoiltiin, surffailtiin netissä ja suunniteltiin ryhmän logoa sekä www-sivuja.

Terkkuja CBG:stä! <3


..CASTBERGGÅRD!..

Täällä ollaan!

Ne kahdeksan päivää tulivat ja menivät nopeammin kuin ehdin huomata. Sain kuitenkin paljoa tehdyksi, kuten viimeisen työpäivän ja työhuoneeni siivouksen. En voinut lähteä ennenkuin olin saanut työpöytäni melkein tyhjäksi ja tietokoneen työpöydän siivotuksi, siihen kyllä meni koko ilta. Lisäksi pidin läksiäiset, jotka olivat pubikierroksen muodossa, ilta oli todella ihana ja paljon ihania ihmisiä oli mukana. Tuntui hyvältä lähteä Tanskaan kun on nähnyt ja jutellut kunnolla useimpien kanssa. Sain joiltakin pieniä ja aivan ihania lahjoja. Kiitos teille!



Yövyin Annella&Teemulla ja jännitin siellä seuraavaa päivää. Koneeseen lähtiessä olo oli todella epäuskoinen ja mietin vakavissani että näenkö unta ja että olenko minä todellakin itse omilla päätöksilläni saanut itseni järjestettyä Tanskaan. Lentokentällä laukun painoksi paljastui 26 kiloa ja käsimatkatavaratkin olivat varmaan 15 kiloa. Laukku nolattiin laittamalla siihen "Heavy bag"- lappu, mutta minä en joutunut kärsimään asiasta (lue: maksamaan sakkoja). Olipa kiltti setä siellä kentällä. Lennot sujuivat hyvin ja Kööpenhaminassa juhlistin uutta elämääni syömällä sushia. Siellä myös näin ensimmäiset muut Frontrunnersit. En uskaltanut sanoa mitään heille, mutta kun laskeuduttiin niin rohkaistuin kakaisemaan että "are you deaf?" ja jo vain, löysin paikkani.



Nyt sitten on nykyisenä sijaintina Urlev, Tanska! Koulun nimi on Castberggård ja paikka on mitä viihtyisin! Pihapiirissä on olkikattoisia mökkejä ja me itse majoitumme söpöissä pikkutaloissa. Oma petini on ihanassa pikkuparvessa jossa on kattoikkuna! Mitä ihanin paikka unelmointiin. :) Pihaa ja rakennuksia riittää. Urheilumahdollisuuksia löytyy ja alueelta löytyy jopa joki. Minäpä vähän luulen että viihdyn täällä loistavasti. Varsinkin kun aurinko hellii meitä.



Meitä on 13 ryhmäläistä paikalla, yksi tulee myöhemmin Intiasta mikäli saa viisumin. Me edustamme Suomea, Tanskaa, Itävaltaa, Norjaa, Belgiaa, Italiaa, Saksaa ja Amerikkaa. Pidän ryhmästämme nyt jo, meitä on moneen junaan, mutta meissä kaikissa on jotain samaa. Meistä löytyy positiivisuutta, uteliaisuutta ja halua vaikuttaa asioihin.

Jännittää tämä opiskelijaelämän alkaminen! Mutta juuri nyt olen onnellinen että olen todellakin onnistunut järjestämään itseni tänne.